Aivokasvain, kun epänormaalit solut kasvavat hallitsemattomasti aivoissa tai niiden läheisissä kudoksissa muodostaen kasvaimen, joka voi häiritä normaalia neurologista toimintaa. Aivokasvaimet voivat olla hyvänlaatuisia tai pahanlaatuisia; kuitenkin myös hyvänlaatuinen kasvain voi muodostua vakavaksi, jos sen koko tai sijainti aiheuttaa painetta aivojen herkille alueille. Mahdollisia oireita ovat kouristukset, pyörtyminen, jatkuvat tai pahenevat päänsäryt, persoonallisuuden tai käyttäytymisen muutokset, tasapaino- ja koordinaatio-ongelmat, näköhäiriöt, käsien tai jalkojen tunnottomuus tai heikkous, pahoinvointi ja oksentelu. Sopivin hoito riippuu tekijöistä, kuten kasvaimen tyypistä, sijainnista, koosta ja potilaan yleiskunnosta, ja se voi sisältää leikkauksen, sädehoidon, kemoterapian tai hoitojen yhdistelmän.
Mikä on aivokasvain?
Aivokasvain on solujen epänormaali kasvu, joka kehittyy aivojen sisällä tai niitä ympäröivissä kudoksissa. Nämä kasvaimet voivat esiintyä kaiken ikäisillä, pienistä lapsista ikääntyneisiin aikuisiin, ja ne voidaan luokitella hyvänlaatuisiksi (ei-syöpäisiksi) tai pahanlaatuisiksi (syöpäisiksi) niiden biologisten ominaisuuksien perusteella.
Aivokasvaimen kasvaessa se voi nostaa kallon sisäistä painetta tai vaikuttaa läheisiin aivorakenteisiin, mikä voi aiheuttaa neurologisia komplikaatioita ja vakavissa tapauksissa hengenvaarallisia ongelmia. Primaariset aivokasvaimet syntyvät suoraan aivoissa tai niitä ympäröivissä kudoksissa. Sekundaariset eli metastaattiset aivokasvaimet syntyvät, kun toisesta elimestä tai kehon osasta peräisin olevat syöpäsolut leviävät aivoihin.
Mitä erilaisia aivokasvaimia on?
Aivokasvaimet jaetaan kahteen pääryhmään: primaarisiin (aivoista peräisin oleviin) ja sekundaarisiin (muualta kehosta levinneisiin).
Hyvänlaatuiset aivokasvaimet:
- Ne eivät ole peräisin aivosoluista.
- Kasvaa hitaasti ja voidaan usein erottaa aivokudoksesta.
- Leikkaushoidon jälkeen uusiutumisen riski on pieni.
- Älä levitä muihin kehon osiin.
- Jos ne kuitenkin kasvavat riittävän suuriksi, ne voivat painaa aivojen herkkiä alueita ja aiheuttaa vakavia terveysongelmia.
- Joissakin tapauksissa hyvänlaatuiset kasvaimet voivat muuttua ajan myötä pahanlaatuisiksi.
Pahanlaatuiset aivokasvaimet (aivosyöpä):
- Se kasvaa nopeammin ja voi vahingoittaa ympäröivää aivokudosta.
- Niitä on vaikea poistaa kokonaan kirurgisesti, koska ne sijaitsevat aivojen toiminnallisilla alueilla.
- Niillä on suuri todennäköisyys uusiutua leikkauksen jälkeen.
- Myös muista elimistä levinneitä etäpesäkkeitä pidetään pahanlaatuisina.
- Glioblastoma multiforme (GBM) on yksi aggressiivisimmista ja tappavimmista aivosyövistä, ja sitä esiintyy noin 2–3 tapausta 100 000 ihmistä kohden.
Mikä aiheuttaa aivokasvaimia?
Aivokasvaimia syntyy, kun aivojen tai niiden läheisten kudosten soluissa tapahtuu muutoksia DNA:ssa. Aivokasvaimien syntyyn vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa:
- Päävamma
- Geneettiset tekijät
- Ikääntyminen
- Altistuminen säteilylle tai haitallisille kemikaaleille
- Tietyt geneettiset oireyhtymät (esim. tuberous skleroosi, Turnerin oireyhtymä, Lynchin oireyhtymä, Cowdenin oireyhtymä)
Mitkä ovat aivokasvaimen oireet?
Aivokasvaimen oireet vaihtelevat kasvaimen sijainnin, koon ja kasvunopeuden mukaan. Yleisiä oireita ovat:
- Jatkuvat, voimakkaat päänsäryt (erityisesti aamuisin)
- Huimaus ja tasapainohäiriöt
- Näköhäiriöt tai kaksoisnäkö
- Kohtaukset (pyörtyminen, lihasten nykiminen, tajunnan menetys)
- Heikkous tai tunnottomuus kehon toisella puolella
- Pahoinvointi ja oksentelu
- Muistiongelmat, sekavuus ja käyttäytymisen muutokset
- Kuulon heikkeneminen tai korvien soiminen
Voimakkaat päänsäryt:
Yksi aivokasvaimen yleisimmistä oireista on jatkuva päänsärky, joka johtuu kallon sisäisen paineen noususta. Nämä päänsäryt ovat usein pahimmillaan aamuisin.
Huimaus ja tasapaino-ongelmat:
Kasvain, joka sijaitsee aivojen tasapainosta vastaavassa osassa, voi aiheuttaa huimausta ja vaikeuksia koordinaation ylläpitämisessä.
Näköongelmat (näön hämärtyminen tai kaksoisnäkö):
Näköhermoa painava kasvain voi aiheuttaa näköhäiriöitä ja vakavissa tapauksissa sokeuden.
Kohtaukset:
Aivokasvaimet voivat häiritä hermoston toimintaa, mikä voi aiheuttaa kohtauksia, joihin liittyy lihasten supistumista, nykimistä, tunnottomuutta tai jopa tajuttomuutta.
Raajojen puutuminen:
Liikkeitä ohjaavissa aivoalueissa esiintyvät kasvaimet voivat aiheuttaa heikkoutta tai tunnottomuutta, yleensä kehon toisella puolella.
Pahoinvointi ja oksentelu:
Kasvaimen aiheuttama kohonnut kallonsisäinen paine voi haitata aivo-selkäydinnesteen virtausta, mikä voi aiheuttaa pahoinvointia ja oksentelua.
Muistinmenetys ja kognitiiviset ongelmat:
Otsa- tai ohimolohkon kasvaimet voivat vaikuttaa puheeseen, muistiin ja ongelmanratkaisukykyyn.
Persoonallisuuden muutokset:
Aivoihin painava kasvain voi aiheuttaa mielialan vaihteluita ja persoonallisuuden muutoksia, etenkin jos se vaikuttaa otsalohkoon.
Kuulon heikkeneminen ja korvien soiminen:
Jos kasvain painaa kuulohermoa, se voi aiheuttaa kuulon heikkenemistä ja tasapaino-ongelmia.
Miten aivokasvain diagnosoidaan?
Jos henkilöllä esiintyy pitkittyneitä päänsärkyjä, näköongelmia, kohtauksia tai neurologisia muutoksia, lääkäri voi tehdä kuvantamistutkimuksia kasvaimen olemassaolon varmistamiseksi.
Diagnoosimenetelmiä ovat muun muassa:
- MRI (magneettikuvaus): Tehokkain kuvantamismenetelmä aivokasvainten havaitsemiseen.
- TT-kuvaus (tietokonetomografia): Vaihtoehto magneettikuvaukselle potilaille, joille magneettikuvausta ei voida tehdä.
- Biopsia: Kasvaimesta otetaan näyte, jotta voidaan selvittää sen tyyppi ja onko se syöpäkasvain.
- Lannepisto (spinaalipisto): Otetaan näyte aivo-selkäydinnesteestä (CSF) kasvainmerkkiaineiden tutkimiseksi.
Miten aivokasvaimia hoidetaan?
Aivokasvainten hoito riippuu tekijöistä, kuten kasvaimen tyypistä, koosta ja sijainnista. Yleisiä hoitomuotoja ovat:
1. Aivoleikkaus (kraniotomia):
- Mikäli mahdollista, neurokirurgit poistavat kasvaimen kraniotomia-nimisellä leikkauksella.
- Joissakin tapauksissa leikkaus tehdään potilaan ollessa hereillä, jotta aivojen toiminnallisten alueiden vaurioituminen voidaan minimoida.
2. Sädehoito:
- Käyttää suuria annoksia röntgensäteilyä kasvainsolujen kutistamiseen tai tuhoamiseen.
3. Stereotaktinen sädekirurgia:
- Ei-invasiivinen menetelmä, jossa kasvaimen tuhoamiseksi kohdistetaan säteilykeiloja.
4. Brakyhoito:
- Menetelmässä radioaktiivisia siemeniä istutetaan kasvaimen lähelle tai sen sisään paikallisen säteilyn antamiseksi.
5. Kemoterapia:
- Käyttää lääkkeitä syöpäsolujen tuhoamiseen tai niiden kasvun estämiseen.
- Voidaan antaa suun kautta tai laskimonsisäisenä injektiona.
- Käytetään usein leikkauksen jälkeen jäljellä olevien syöpäsolujen tuhoamiseksi.
6. Immunoterapia:
- Sitä kutsutaan myös biologiseksi hoitomuodoksi, ja se vahvistaa immuunijärjestelmää syövän torjumiseksi.
Johtopäätös:
Aivokasvain on vakava sairaus, joka vaatii nopeaa diagnoosia ja hoitoa. Lääketieteen tekniikan kehitys on parantanut hoitovaihtoehtoja, joihin kuuluvat leikkaus, sädehoito ja täsmähoidot. Jos sinulla on jatkuvia päänsärkyjä, näköhäiriöitä, kohtauksia tai neurologisia oireita, ota yhteyttä erikoislääkäriin, jotta saat varhaisen diagnoosin ja asianmukaista hoitoa.
